Tässä olen minä
rakkaan nukkeni kanssa Väinönkadun kodin pihakallion juurella.
- Olen pieni
tyttö ja seison nurkassa Emil-papan ja Henriikka-mummon keittiössä.
Henriikka-mummo komensi minut tänne rangaistuksena jostain mitä olen muka tehnyt.
Pitäisi pyytää anteeksi, mutta en voi, koska en kuulu nurkkaan. Pääsenköhän
täältä koskaan pois? Veljet Hanski ja Kale nukkuvat jo. Minua väsyttää
hirveästi.
Henriikka-mummo
palasi tähän asiaan useaan kertaan vuosien mittaan:
- Siellä sinä seisoit nurkassa, pieni itsepäinen tyttö. Halusin
rutistaa sinut syliini ja viedä nukkumaan. Et suostunut pyytämään anteeksi, et
puhua pukahtanut etkä edes itkenyt. Tuli yö ja minun hätäni kasvoi. Lopulta
minä otin sinut itkien syliini ja pääsit nukkumaan.
Koskaan emme
puhuneet siitä miksi jouduin nurkkaan. Mummo taisi jossain vaiheessa oivaltaa,
että olin isolta osalta perinyt juuri häneltä päättäväisen luonteeni.
Emil
Venäläinen, myöhemmin Vaalamäki, (2.5.1900 – 4.12.1991) syntyi Kerimäellä Päremökissä.
Henriikka Heikintytär Hirvonen (17.11.1901 – 29.6.1988) syntyi Jouhenniemi
2:ssa Kerimäellä. Avioliiton Emil Venäläinen ja Henriikka Hirvonen solmivat
3.6.1922.
Emil-pappa
ja Henriikka-mummo asuivat avioliittonsa alkuvuosina Päremökissä, joka oli papan
syntymäkoti. Pienessä mökissä asuivat myös papan äiti Ulriikka ja veljiä perheineen.
Punkaharjun seurakunta oli juuri perustettu, joten heistä tuli uuden
seurakunnan jäseniä.
Sukukirjasta löytyy myös Emilin ja
Henriikan perheen tarina. Perhe muutti sukunimensä Venäläisestä Vaalamäeksi 1942.
PÄREMÖKISTÄ LÄHTÖISIN:
Emil- isän ollessa sodassa piti
Henriikka-äidin selvitä yksin neljän pienen lapsen kanssa (perheessä asui
Emilin siskon Seija-tytär). Sota-aikanakin Vaalamäet asuivat Miekkoniemellä. Pommikoneiden
lähestyessä he pakenivat Repovuorelle pommisuojaan tai läheiseen metsään
suurien kallioiden suojaan. Henriikka nappasi Seijan, joka oli pienin,
ilmahälytyksen tullessa kainaloonsa ja lähti juoksemaan toiset lapset perässään
turvaan. Pommisuojassa oli joskus oltu jopa viikko kerrallaan. Yöllä oli
Henriikka-äiti käynyt keittämässä lämmintä vettä, että sai katraansa pestyä. Sodan
jälkeen Vaalamäen perhe piti kesäisin porsasta karsinassa liiterin vieressä.
Yöksi possu piti lukita liiteriin, ettei se olisi kadonnut vieraaseen pataan.
Possu sai ruoantähteitä myös niiltä naapureilta, joilla ei ollut omaa porsasta
ruokittavana. Syksyllä porsas sitten teurastettiin. Ruokaa saatiin myös
pienestä kasvimaasta.
Lasten
ollessa vielä koululaisia sairastui Henriikka-äiti lavantautiin ja oli kuolla.
Hänen pitkä, vahva tukkansakin lähti pois. Perhe sai käydä häntä katsomassa lasin
takaa. Elämä voitti, ja Henriikka parani.
Marjatta-äitini
vanhemmat Henriikka ja Emil Vaalamäki
Henriikka-mummo pääsi vanhainkotiin Varparannalle, kun ei enää pärjännyt kotona. Emil-pappa oli 88-vuotiaana sinne liian nuori! Pappa muutti vanhainkodin pihapiirissä olevaan rivitaloon päästäkseen Henriikkansa lähelle.
Vanhainkoti väärä nimi
Yleisöosastokirjoitus Sanomalehti
Itä-Savossa lokakuussa 1985
Tässä
rakkaassa Savonlinnassamme on viime aikoina puhuttu niin kaupunginhallituksessa,
valtuustossa kuin lehdissäkin vanhainkodeista. Saanen sanoa omana
mielipiteenäni: Kyllä kolmatta vanhainkotia tarvittaisiin itäisiin
kaupunginosiin. Mutta nimi vanhainkoti, se ei oikein sopine. Sanotaan vaikkapa vanhojen
sairastupa tai vanhusten sairaala. Vai
mitä mieltä arvon päättäjät on tästä: Tapahtui Haka-alueella, että vaimo
sairastui vakavasti. Mies koetti hoitaa kotona, ei jaksanut, pyrittiin niin
sanottuun vanhainkotiin. Kaupungissa olevaan ei sopinut, piti mennä
Varparannalle. Vaimo vain pääsi, mies ei, koska oli vasta 88-vuotias. Onneksi
mies sai asunnon Varparannan vanhainkodin välittömästä läheisyydestä. Nyt hän
käy syömässäkin vanhainkodilla ja työntelee vaimoaan käytävillä pyörätuolissa
ja sanoo kaiken olevan nyt hyvin. Entäpä ellei hän olisi saanut asuntoa.
Ikivanha avioliitto olisi joutunut taipumaan yhteiskunnan rattaissa. Tässä vain
omaan tietooni tullut esimerkki. En tiedä, kuinka paljon ja kuinka traagisia
eroja näin tapahtuu. Kysynkin, onko vanhainkoti oikea nimi, jos 88-vuotias ei
vielä pääse sairaan vaimonsa kanssa sinne. J K.NEN
Helena Dahlström
Lähteet:
Helena Dahlström: Päremökistä lähtöisin, Kerimäen ja Punkaharjun Venäläisiä
Kuvat: Vaalamäen ja Putkosen perheiden
kuvat