Leipäpuuro on maukas perinneruoka. (kuva Kotikokki.net)
Aikamatkailijamme on päättänyt laittaa lusikkansa tähänkin soppaan. Tässä otteita keittokirjasta, jota ei ehkä koskaan julkaista. Vege lukijan kannattaa vilkaista ruoka-ainelistat läpi ennen kuin päättää ryhtyä toimeen.
Mykykeitto
(10 hengelle)
Keittoon:
1 ½ kg naudanlihaa
6 l
vettä
10 maustepippuria
(kokonaista)
4,5 kg perunoita
(kuorimattomia)
suolaa
Mykyihin:
1 kg perunoita
(kuorittuja)
250 g vehnäjauhoja
30 g (sokeria)
150 g margariinia
suolaa
Pese liha ja
laita se kylmään suolalla maustettuun veteen kiehumaan. Kuori vaahto pois ja
lisää pippurit. Kuori perunat ja ota niistä erikseen mykyihin tarvittava määrä.
Ota kypsä liha padasta, irrota se luista ja leikkaa kuutioiksi. Laita lohkotut
perunat pataan ja lisää kiehuvaa lihalientä. Keitä perunat kypsiksi ja lisää lihapalat
ja myvyt keittoon.
Mykyjen
valmistaminen
Hienonna
kypsät perunat ja lisää sulatettu margariini, sokeri, vehnäjauhot ja suola.
Muodosta taikinasta ruokalusikalla mykyjä, jotka keitetään kypsiksi
lihaliemessä tai suolalla maustetussa vedessä.
Maitoperunat
(10 hengelle)
5 l perunoita
vettä
suolaa
2 – 3 sipulia
3 – 4 l maitoa
margariinia
tai voita
1 kkp. vehnä,
ohra tai grahamjauhoja
Kuori ja
paloittele perunat ja laita ne kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Jos
suurustat keiton jauhoilla lisää ne sekoitettuna tilkkaan vettä, kun perunat
ovat puolikypsiä. Muuten osan perunoista voi antaa kiehua rikki suurukseksi.
Lisää lopuksi kiehuva maito ja margariini. Voit lisätä maidon myös kylmänä,
jolloin keitto vielä kiehautetaan. Mausta lopullisesti suolalla.
Vatkuli, hakkelus eli höystö
(10 hengelle)
3 kg naudanlihaa
200 g rasvaa
tai margariinia
1 – 2 rkl. sipulia
250 g jauhoja
2,5 l kastikelientä
Puhdista
liha kuumaan veteen kastetulla voipaperilla. Irrota liha luista ja leikkaa
poikkisyin viipaleiksi ja ruskista kuumassa rasvassa kauniin ruskeaksi.
Ruskista jauhot ja hienonnettu sipuli. Laita kaikki ainekset pataan ja kaada
päälle kastikelientä, niin että kastikkeesta tulee sopivan paksua. Keitä
vatkulia kannen alle 1 ½ – 2 tuntia kunnes kaikki ainekset ovat kypsiä.
Tarjoile keitettyjen perunoiden kanssa.
Leipäpuuro
jälkiruoka
(10 hengelle)
500 g puolukkasosetta
600 g leipäpalasia
3 – 4 l vettä
sokeria
tai siirappia
jauhoja
(peruna tai ruisjauhoja)
hiven
suolaa
Laita leivät
kylmään veteen likoamaan ja keitä ne sen jälkeen puolukoiden kanssa tasaiseksi
soseeksi. Mausta puuro ja suurusta se jos on tarpeen. Jos suurustat
perunajauhoilla lisää ne tilkkaseen vettä ja anna puuron kiehahtaa.
Tirri eli marjamämmi eli ripsikka
jälkiruoka
(10 hengelle)
1 ½ l puolukoita
6 l kylmää
vettä
2 l ruisjauhoja
sokeria
Sekoita
kaikki ainekset esim. kiviruukussa. Saat sakean vellin tapaisen seoksen. Laita
ruukku uuniin jälkilämpöön. Ota 1 – 2 tunnin päästä pinnalle muodostunut kuori
pois ja sekoita tirriä huolella. Laita uudelleen uuniin paistumaan. Tirriä
paistettaan kaikkiaan 3 – 4 tuntia. Tarjoile kylmänä maidon kera.
Leipäkeitto
jälkiruoka
(10 hengelle)
5 – 6 l vettä
1 – 1 ½ l kuivia
leivänkannikoita
1 l puolukoita
sokeria
tai siirappia
hiven
suolaa
Laita leivät
likoamaan kylmään veteen. Keitä ne liotusvedessä puolukoiden kanssa tasaiseksi,
sosemaiseksi keitoksi. Mausta valmis keitto ja tarjoa se lämpimänä. Keitossa
voi myös käyttää luumuja, rusinoita, marmelaatia, hilloa, voimakasta mehua jne.
Leipäressu
jälkiruoka
(10 hengelle)
4 – 5 l maitoa
2 – 3 rkl voita
tai margariinia
1 – 1 ½ l hapan- tai
verileipäkuutioita
Kiehauta
maito ja voi, mausta suolalla ja kaada leipäkuutioiden päälle.
Hakkelus eli höystö
Puhtaita
sisälmyksiä (keuhkot, maksa, munuaiset, sydän), naudan pötsi ja verkkomaha,
utaret ja pää.
Laita
sisälmykset ja pää likoamaan kylmään veteen muutamaksi tunniksi ja huuhdo ne.
Laita ne ja utaret suolalla maustettuun kylmään veteen kiehumaan kypsiksi. Keitä
pötsi ja verkkomaha erikseen, jotta ne säilyvät valkoisina.
Kun ainekset
ovat kiehuneet pehmeiksi, anna niiden jäähtyä liemessään. Tämän jälkeen
paloittele ne pieniksi palasiksi ja laita puupyttyyn tai isoon lasipurkkiin
joko kerroksittain suolan kanssa tai kaada kylmä suolavesi (1 litra vettä ja 1
dl suolaa) päälle. Laita kansi painoineen päälle. Säilytä höystö kylmässä.
Höystöä voi käyttää kastikkeisiin, keittoihin, laatikoihin, leivän särpimenä ym.
Leipäkalja
juoma
20 l vettä
1 kg leipäpalasia
½ kg sokeria
2 rkl hiivaa
Kiehauta
leipäpalaset ja kaada niiden päälle 1 – 2 litraa kylmää vettä. Seisota kiehuttamatta
kunnes leipäsakka laskeutuu pohjaan ja keitos selkenee. Siivilöi kirkas kalja.
Liota hiiva ja vähän sokeria pieneen määrään haaleaa kaljaa ja anna sen käydä
hyvin. Käynyt kalja ja suurin osa jäljellä olevasta sokerista sekoitetaan
jäähtyneeseen kaljaan ja annetaan sen käydä hyvin. Jäljellä oleva sokeri
ruskeutetaan ja lisätään kaljaan. Tässä tulee kaunis, ruskea väri. Siivilöi
kalja.
Oppaan tarkoituksena oli helpottaa kurssien järjestämistä ja tehostaa kämpillä tapahtuvaa ruoanvalmistamista. Kirjan kirjoittaja on Metsätyöhuolto ry:n työntekijä talousopettaja Lea Juvonen ja sen sisällön tarkasti maisteri Martta Rosenberg. Kirjassa on 140 sivua ja se sisältää yhdeksän lukua.
Kämppäemännän
käsikirjan julkaisi Metsätyöhuolto ry vuonna 1948.
Oppaan tarkoituksena oli helpottaa kurssien järjestämistä ja tehostaa kämpillä tapahtuvaa ruoanvalmistamista. Kirjan kirjoittaja on Metsätyöhuolto ry:n työntekijä talousopettaja Lea Juvonen ja sen sisällön tarkasti maisteri Martta Rosenberg. Kirjassa on 140 sivua ja se sisältää yhdeksän lukua.
1. Kodinhoito-oppi
2. Ravinto-oppi
3. Ruoka-aineitten käyttö ja säilytys
4. Ruokien valmistusohjeita
5. Pikkutietoja
6. Yleisiä ruoanvalmistusohjeita
7. Annokset
8. Emännän muistilista
9. Viikon ruokalista
Alkulauseen
kirjoittaja Toivo Koskelo vuonna 1940:
”Jouduin kiinnittämään erikoista huomiota ruoan puutteelliseen valmistukseen ja siitä johtuvaan elintarvikkeiden tuhlaamiseen”.
”Pyydä keittiöösi lieden luo vaikka kuinka alkeellinen halkolaatikko, etteivät halot ole hujan hajan lattialla ja aiheuta Sinulle lisätyötä! Mutta tyhjennä ja siivoa se välillä, ettei se ole puolillaan roskia, jolloin saat yhtenään kantaa siihen halkoja.”
Kirjassa on mainiota ajan kuvaa sodanjälkeisen Suomen metsätyömaiden ja -kämppien olosuhteista.
Helena Dahlström
Lähteet:
Kämppäemännän
käsikirja
Wikipedia