Kuvassa on tuomiokapitulin vahtimestari Simo Hirvosen perhe. Simo-isän ja Wenla-äidin kanssa ovat lapset vasemmalta Ester, Helvi, Ilmari, Sylvi, Tyyne ja Aarne. Reino Antero puuttuu kuvasta.
Heikki Ollinpoika Hirvonen (1809) ja Kristiina
Ollintytär Venäläinen (1809) Jouhenniemi 2:sta
olivat Reino Antero Hirvosen isoisän torppari Heikki Juhana Heikinpoika Hirvosen
(1844) vanhemmat. Heidän poikansa oli tuomiokapitulin vahtimestari Simo Hirvonen
(1870), joka oli
professori Reino Antero Hirvosen isä. R.A. Hirvonen syntyi 14.11.1908
Savonlinnassa.
R.A.Hirvonen oli minun mummoni Henriikka Vaalamäen o.s. Hirvonen kanssa toisia serkuksia. Pysyitte varmaankin kärryillä? Osaan sanoa sen huomattavasti monimutkaisemminkin.
Reino
Antero Hirvonen pääsi ylioppilaaksi 1926 Savonlinnan lyseosta. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1931 Helsingin yliopistossa ja
väitteli
tohtoriksi 1934. Hän työskenteli Geodeettisessa laitoksessa assistenttina
vuodesta 1929, valtiongeodeettina 1933 -1938 sekä Helsingin Teknillisen
korkeakoulun geodesian lehtorina vuodesta 1936. Geodesian professoriksi
Teknilliseen korkeakouluun hänet nimitettiin 1950. Hän hoiti maanmittauksen ja tähtitieteen
koulutuksen tehtäviä eläkkeelle jäämiseensä saakka 1975.
R.A. Hirvonen oli hyvä kouluttaja, ja esimerkin antaja. Olipa sitten kyseessä
kolmiomittaustornien rakentaminen, auringonpimennysretkikuntien johtaminen, geodesian
opettaminen niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa tai eri tieteellisten yhdistysten
vetäminen. Hän kuului omana aikanaan kansainvälisesti tunnettujen suomalaisten geodeettien joukkoon.
R.A. Hirvonen hoiti
1950-luvulla usean vuoden ajan geodesian professorin opetustehtäviä USA:ssa
Ohion valtion yliopiston tutkimussäätiössä, ”Mapping and Charting Laboratory”
nimisessä osastossa. Siellä
suoritettiin W. A. Heiskasen johdolla laajaa kansainvälistä maanmittauksen ja
tähtinavigoinnin tutkimustyötä. Hirvosen tieteellinen toiminta sisälsi mm. kymmeniä geodesian eri aloja
käsitteleviä tutkimuksia, joista monella on yhä pysyvä tieteellinen merkitys.
Hänen keskeisiä julkaisujaan
väitöskirjan lisäksi olivat ”Gravimetrisen geodesian uusi teoria” (1960) ja ”Tasoituslasku”
(1966). Näissä julkaistiin hänen kehittämänsä matemaattiset kaavat, joiden
avulla monimutkaiset laskelmat pystyttiin tekemään nopeasti ennen tietokoneiden
yleistymistä.
Hirvonen perehtyi alaansa monipuolisesti osallistumalla jo
nuorena kolmiomittaustornien rakentamiseen Lappia myöten. Hän toimi sotien
aikana topografiakomppaniassa sekä suoritti sotien jälkeen murtoviivamittausta
Lohjalla. Hänen merkittävimpiin kansainvälisiin tutkimusmatkoihinsa kuului
toimiminen auringonpimennysretkikunnan johtajana
Brasiliassa 1947. Havaijin
yliopiston tutkijaprofessorina hän työskenteli 1968. Maanmittaustieteiden seuran puheenjohtajana hän toimi 1951–55 ja
aikakauskirja Maanmittauksen päätoimittajana 1952–76. Hän toimi myös
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan varapuheenjohtajana opettaen opiskelijoille mm.
kaukoputken avulla tähtitieteen saloja.
Reino Antero ja Linnéa Hirvosen perhe 1940-luvulla.
Vanhempien kanssa kuvassa ovat lapsista Esko, Eero, Sinikka ja Lauri.
Hirvonen auttoi
maapallon tarkan muodon määrittämisessä. Se ei ole pallo! Maapallon painovoimat
vaihtelevat, maapallon vetovoima, eli 100 kg ei paina joka paikassa yhtä paljon
vaan vaihteluita on. Nämä laskelmat tarvittiin, jotta pystyttiin määrittämään
tarkasti satelliittien lentoradat.
Myös tähtitiede oli R.A. Hirvoselle tärkeä. Hän pystyi laskemaan tähtitieteellisiä laskuja. Niiden avulla hänen
laskukaaviollaan USA pystyi lentämään
kuuhun.Suomalaiset tiedemiehet tekivät näitä laskuja USA:ssa
1950-1960 luvuilla ja Hirvonen oli niissä mukana.
Savonlinnan lyseo kutsui R.A. Hirvosen pitämään
juhlaesitelmän juhliessaan merkkivuosia, esimerkkinä siitä miten lyseon opiskelija eteni
maailman johtavien alansa tiedemiesten joukkoon.
R.A. Hirvonen oli kristitty tiedemies. Hän
julkaisi myös useita teologisia kirjoituksia. Reino Antero Hirvonen kuoli
16.8.1989 Helsingissä. Hänet on haudattu
Savonlinnaan Talvisalon hautausmaalle.
Hirvosen suvun kesähuvila Savonlinnan eteläisessä
saaristossa. Huvila on perinteinen Saimaan kesähuvila. Se on museoviranomaisten suojelema kohde, jota perikunta hoitaa.
Kärryistä puheen ollen voisimme kenties tehdä aikamatkan Kerimäen Jouheniemi 2:een.
Helena
Dahlström
Lähde: Reino Antero ja Linnéa Hirvosen
pojat Eero ja Lauri Hirvonen sukukirjassa Päremökistä
lähtöisin Kerimäen ja Punkaharjun Venäläisiä.
Wau, siinäpä vasta savonlinnalainen tämä R.A. Hirvonen!
VastaaPoistaHänen saavutuksensa ovat henkeäsalpaavia.
VastaaPoista